Eri-Vesseli
Perustiedot
Nimi, kutsumanimi: Eri-Vesseli, Veeti
Rotu, sukupuoli: suomenhevonen, ori Syntymäaika, ikä: 12.2.2013, 14-vuotias (3-v: 12.5.2013) Säkäkorkeus: 156cm Rekisterinumero: VH13-018-0813 |
Painotus: koulupainotus
Koulutustaso: Vaativa B, 80cm Omistaja: Penelopeia, VRL-10625 Kasvattaja: Pekka Mäenpää (evm) Saavutukset: KTK-II, VSN Champion, Bronze Premium |
Bronze Premium 84%
Veeti hyväksyttiin R-suunnalle kantakirjaan Marraskuun 2017 kantakirjaustilaisuudessa
Pistein 19 + 18 + 19 + 21 = 77p. KTK-II
VSN Champion (myönnetty 20.12.2017)
Vesselin, tai muunkaan uuden suomenhevosen hankintaa en todellakaan ollut suunnitellut. Vesseliä voisi siis kutsua tarpeelliseksi heräteostokseksi. Orin myynti-ilmoituksen bongattuani oli selvää että tämän minä haluaisin, olihan se juuri kaipaamani jatkaja Repe-herran työlle. Veetillä ei ollut ennestään edes varsoja, joten pääsisikö tästä hevonen enää paremmaksi? Pienellä tutkimustyöllä sain selville että sen edellinen omistaja mmilja oli ostanut Veetin varsana Metsäkylän Ratsastuskoulusta, jossa sen emä asui. Talli halusi pitää hevosten lukumäärän pienenä, ja he olivat suunnitelleet jättävänsä tammastaan kotiin tammavarsan, eikä suinkaan orivarsaa joka ei ilman ruunausta soveltuisi tuntikäyttöön. Mmilja osti oriin ja koulutuksen jälkeen kilpaili sillä usean kauden menestyksekkäästi. Veeti kuitenkin joutui myyntiin monen muun hevosen kanssa kun sen omistaja harvensi hevoskantaansa. Ja näin Veeti päätyi meille.
Eri-Vesseli on entisenkin omistajansa kuvailun mukaisesti erittäin moninainen persoona. Se on kahden kesken mamman mussukkapoika, kultakimpale ja oma aarre, mutta muille hevosille esittääkseen se on useimmiten vähän kovaa jätkää eikä taivukkaan enää täysin ratsastajansa toiveiden tahtiin. Hoitaessa hevosen mieli on kuitenkin tyyni, ja se ottaa elämän rennosti.
Käsittelytilanteissa Eri-Vesselin ihana persoona pääsee parhaiten esille. Se on oikea jättisuuri halinalle, joka tulisi vaikka syliin jos kokonsa puolesta pääsisi. Veeti rakastaa pitkiä rapsutteluhetkiä, ja sen voi pitää vaikka irti hoitamisen aikana. Se osallistuu mielellään kaikenlaiseen toimintaan, ja tutkiikin kaikki sen karsinaan tulevat sangot ja taskunpohjat oikein perustavanlaatuisesti. Ori nostaa kaviot kuuliaisesti, ja ottaa kuolaimet suuhunsa ilman moitteita. Satulastakaan se ei sano mitään, ja Veeti on myös varsin fiksu pestävä. Siinä missä muista hevosista löytyy kaiken maailman vesikammoista ja pyörivää hyörijää, tämä ori seisoo fiksusti ja korkeintaan hieman leikkii kuopimalla lattialle jäänyttä vesilätäkköä. Siirtymätilanteissa orin haastavammat puolet pääsevät valitettavasti paremmin esille, sen usein taipuessa esittelemään itseään. Muille hevosille esitetään oikein kovaa gangsteria, ja tammoille hirnutaan minkä ehditään. Laumassa Veeti onkin ehdoton pomo, eikä sitä oikein voi tarhata muiden orien kanssa tarhailun yltyessä yleensä enemmänkin tappeluksi. Jos ori alkaa isotella narun päässä ollessaan sitä kannattaa ihan suosiolla vaikka huitaista narun päällä kerran napakasti, silloin se yleensä muistaa taas olla temppuilematta ihmisille.
Ratsunakin Veeti saattaa olla välillä hieman haastava, ja keksiä omia mausteitaan koulutreenin parantamiseksi. Toisinaan se vaatii hieman kovempia otteita, jos sillä on menossa sellainen päivä, kun jokaista käskyä ryhdytään kyseenalaistamaan. Jos ori päättää sinkoilla kuin pieni vieteriukko on oma mieli pidettävä tyynenä, jos ratsastaja on päättäväinen ja johdonmukainen auktoriteetti Veeti ennenpitkää nyörtyy, ja keskittyy taas oleelliseen. Orimaisten isottelujen alta löytyykin oikea liikeihme suomenhevoseksi. Veetin kanssa on startattu voitokkaaksi vaativalla tasolla, ja sen liikkeistä löytyykin jousia ja kokoamiskykyä. Oria saa parhaimpina päivinä ratsastettua pelkällä istunnalla, ja ihannetapauksissa se tuntuukin liikkuvan liki ajatuksen voimalla. Kouluradalla se yleensä onneksi osaa esittää parhaimpia puoliaan, sen ollessa ehkä hieman vieraskorea.
Kisatilanteissa Veetistä saakin sen parhaat puolet esiin, orin oikein syttyessä yleisön edessä. Silloin siltä unohtuvat temppuilut ja isottelut, ja se liikkuu keveästi kuin keijukainen kuunnellen tarkasti ratsastajansa apuja. Yllättäen se on vieraissa paikoissa myös maastakäsin melko fiksu kaveri, vaikka toki se yhä pitää kovaa ääntä hirnuen tammoille ilmoittaakseen olevansa paikalla. Lastaus sujuu Veetin kanssa ongelmitta, eikä se aiheuta ongelmia myöskään matkustuksen aikana.
Eri-Vesseli on entisenkin omistajansa kuvailun mukaisesti erittäin moninainen persoona. Se on kahden kesken mamman mussukkapoika, kultakimpale ja oma aarre, mutta muille hevosille esittääkseen se on useimmiten vähän kovaa jätkää eikä taivukkaan enää täysin ratsastajansa toiveiden tahtiin. Hoitaessa hevosen mieli on kuitenkin tyyni, ja se ottaa elämän rennosti.
Käsittelytilanteissa Eri-Vesselin ihana persoona pääsee parhaiten esille. Se on oikea jättisuuri halinalle, joka tulisi vaikka syliin jos kokonsa puolesta pääsisi. Veeti rakastaa pitkiä rapsutteluhetkiä, ja sen voi pitää vaikka irti hoitamisen aikana. Se osallistuu mielellään kaikenlaiseen toimintaan, ja tutkiikin kaikki sen karsinaan tulevat sangot ja taskunpohjat oikein perustavanlaatuisesti. Ori nostaa kaviot kuuliaisesti, ja ottaa kuolaimet suuhunsa ilman moitteita. Satulastakaan se ei sano mitään, ja Veeti on myös varsin fiksu pestävä. Siinä missä muista hevosista löytyy kaiken maailman vesikammoista ja pyörivää hyörijää, tämä ori seisoo fiksusti ja korkeintaan hieman leikkii kuopimalla lattialle jäänyttä vesilätäkköä. Siirtymätilanteissa orin haastavammat puolet pääsevät valitettavasti paremmin esille, sen usein taipuessa esittelemään itseään. Muille hevosille esitetään oikein kovaa gangsteria, ja tammoille hirnutaan minkä ehditään. Laumassa Veeti onkin ehdoton pomo, eikä sitä oikein voi tarhata muiden orien kanssa tarhailun yltyessä yleensä enemmänkin tappeluksi. Jos ori alkaa isotella narun päässä ollessaan sitä kannattaa ihan suosiolla vaikka huitaista narun päällä kerran napakasti, silloin se yleensä muistaa taas olla temppuilematta ihmisille.
Ratsunakin Veeti saattaa olla välillä hieman haastava, ja keksiä omia mausteitaan koulutreenin parantamiseksi. Toisinaan se vaatii hieman kovempia otteita, jos sillä on menossa sellainen päivä, kun jokaista käskyä ryhdytään kyseenalaistamaan. Jos ori päättää sinkoilla kuin pieni vieteriukko on oma mieli pidettävä tyynenä, jos ratsastaja on päättäväinen ja johdonmukainen auktoriteetti Veeti ennenpitkää nyörtyy, ja keskittyy taas oleelliseen. Orimaisten isottelujen alta löytyykin oikea liikeihme suomenhevoseksi. Veetin kanssa on startattu voitokkaaksi vaativalla tasolla, ja sen liikkeistä löytyykin jousia ja kokoamiskykyä. Oria saa parhaimpina päivinä ratsastettua pelkällä istunnalla, ja ihannetapauksissa se tuntuukin liikkuvan liki ajatuksen voimalla. Kouluradalla se yleensä onneksi osaa esittää parhaimpia puoliaan, sen ollessa ehkä hieman vieraskorea.
Kisatilanteissa Veetistä saakin sen parhaat puolet esiin, orin oikein syttyessä yleisön edessä. Silloin siltä unohtuvat temppuilut ja isottelut, ja se liikkuu keveästi kuin keijukainen kuunnellen tarkasti ratsastajansa apuja. Yllättäen se on vieraissa paikoissa myös maastakäsin melko fiksu kaveri, vaikka toki se yhä pitää kovaa ääntä hirnuen tammoille ilmoittaakseen olevansa paikalla. Lastaus sujuu Veetin kanssa ongelmitta, eikä se aiheuta ongelmia myöskään matkustuksen aikana.
i. Eri-Veikko sh, trt, 156cm evm e. Metsäkylän Vilma sh, vrt, 155cm evm |
ii. Eromus
sh, trt, 156cm evm ie. H.P. Viola sh, vrt, 155cm evm ei. Aksel sh, rt, n. 150cm evm ee. Metsäkylän Vieno sh, rn, 154cm evm |
Vesseli on ulkonäöllisesti kuin kopio isästään Eri-Veikosta. Molemmat komeita, 156 senttisiä rautiaita suomenhevosoreja. Mutta moni kakku päältä kaunis. Veikko oli ori isolla oolla. Ori oli kouluratsastuspainotteinen ja viettikin parhaat vuotensa kilpaillem Va B - luokkia hyvällä menestyksellä. Veikko oli totisesti upea hevonen, sillä oli todella hienot liikkeet ja kaikki näytti niin vaivattomalta. Veikko olikin kiva ratsastaa, mutta muuten hoidettaessa se oli vähän omalaatuinen tapaus. Ei mikään hirviö, mutta ei todellakaan mikään lasten poni.
Ii. Eromus oli myös tummanrautias, komealiikkeinen, 156 senttinen suomenhevosori. Kilpaili Va B - luokkia kunnes hajotti jalkansa pahasti kuljetuksen aikana ja jäi tammalomalle. Kilpailu-ura jäi hieman kesken, mutta suku puhui taas puolestaan ja tammaehdokkaita orilla riitti ja riittää vieläkin.
Iii. Tuukan Eerik oli hankalaluonteisena orina pidetty kouluratsu. Tummanrautias liinaharja ei ollut mikään helppo ratsu, saatika hoidettava, mutta kilpailuissa se silti menestyi aika hienosti. Orilla kilpailtiin lähinnä Helppo A - luokkia, muutamia Va B - luokkia myös. Vaativimmissa luokissa orilla loppui ehkä vähän liike kesken, mutta huonoksi oria ei voi sanoa. Iie. Anomus oli tummanpunarautias tamma. Anomus kilpaili Va B - luokissa menestyen ihan keskinkertaisesti. Ehkä se asia mistä tamma tunnetaan ei ollutkaan ne kilpailut, vaan lähinnä näyttelymenestys ja ihana luonne. Anomus kantakirjattiin kakkospalkinnolle.
Ie. H.P. Viola toimi ikänsä ratsastuskouluhevosena. Toimivan luonteensa ja rakenteensa vuoksi tammalla teetettiin myös kaksi jälkeläistä, ori ja tamma. 155 senttimetriä korkea, vaaleanrautias tamma oli sopusuhtainen ja hyvä ratsastaa.
Iei. H.P. Eevertti oli yksi Hannu Peltosen ensimmäisistä kasvateista. Eevertti oli rautias tukkajumala liinajouhin, hyvä kouluratsu ja mukava luonteeltaan. Eevertti kilpaili Va B - luokissa kunnes jäi eläkkeelle naisia viihdyttämään. Iee. H.P. Virvatuli oli vielä nuorehko tamma saadessaan Violan. Virvatuli tulee vähän erilaisesta suvusta (ravihevosia ja työhevosia ratsujen lisäksi), mutta Peltonen uskoi tamman kykyihin. Virvatuli jäikin melkein kokonaan siistostammaksi, vaikka kävikin aina välillä pyörähtämässä kilpakentillä Helppo A - luokissa.
Vesselin emä Metsäkylän Vilma oli täysi vastakohta Vesselin isän kanssa. Paitsi säkäkorkeudeltaa, joka sattui olemaan vain sentin matalampi kuin Vesselin isällä. Kaunis vaaleanrautias tamma syntyi Metsäkylän ratsutallilla, jossa omistajapariskunnan tytär koulutti hevosen ja kilpaili sillä välillä viikonloppuisin. Pääsääntöisesti Vilma toimi tuntihevosena, mutta vain ratsastajilla, jotka osasivat jo jotain. Sinänsä Vilma ei ollut vaativa ratsu, mutta tytär oli tarkka Vilman hyvinvoinnista. Tällä hetkellä Vilma on jo siirtynyt pois kilpahommista ja toimii myös alkeisratsuna varsojen saamisen lomassa.
Veetin emänisä Aksel oli rautias, suhteellisen tuntematon ori. Säkäkorkeudesta ei ole varmaa tietoa, mutta mututuntumalla sanoen ori oli ehkä 150 - 155 senttimetriä korkea. Aksel ei kilpaillut kovinkaan paljoa, sillä ori oli herkkä stressaantumaan ja moni kilpailusuoritus menikin sen vuoksi pipariksi. Kotonaan Aksel esiintyi hienosti ja oli hellyttävä luonteeltaan.
Orin emänisänisä Akkupoika oli musta ravuri. Tai piti olla. Ori onnistui nimittäin sotkeutumaan kärryihinsa, eikä tuon tapauksen jälkeen suostunut niitä enää ottamaan peräänsä. Hyvin alkanut ravurin ura jäätyi siihen, ja ori koulutettiin vielä ratsuksi. Helppo B - luokkiin orista ori, vaikka orilla olikin ratsusuvun sijasta ravisuku ja näin ollen edellytykset raviradoille. Kyllä siitä silti ihan kelpo ratsu tuli.
Vesselin emänisänemä Napotin oli rautias, 150 senttinen koulutamma. Napotin oli ehkä vähän hermoheikko joka tilanteessa, ja aiheutti vakavaa hiustenlähtöä omistajalleen / ratsastajalleen. Tammalla oli ihan nätit liikkeet, ja välillä sen hienon kouluhevosen sai kuorittua esiin kaiken jännittelyn alta. Yleensä tamma ei kuitenkaan saanut yleisöä haukkomaan henkeään, eikä tehnyt kovin montaa varsaakaan.
Pojan emänemä Metsäkylän Vieno oli myös Metsäkylän ratsutallin kasvatti ja suosittu tuntihevonen. Vienollakin kisailtiin hieman viikonloppuisin, mutta kovin pitkälle tamman kanssa ei menty. Kotona oli kuitenkin ratsutalli pidettävänä, joten kilpaura sai olla se joka väistyi. Ruunikosta tammasta tuli kuitenkin pidetty tuntihevonen, ja sillä tiellä se on edelleen.
Eei. Vekkuli oli yleispainotteinen ori. Rautias ori pääsi kahdeksankymmentäsenttisiä esteitä ja helpon A:n liikkeitä. Vekkuli oli hyväluontoinen hevonen, vaikka olikin ori. Vekkuli oli luottoratsu, joka ei kieltänyt, ei kiertänyt eikä keksinyt omia piruettejaan koulukilpailuissa. Vekkuli kuoli 27 - vuotiaana omassa karsinassaan sydämenpysähdykseen jätettyään maailmaan monta toinen toistaan hienompaa jälkeläistä. Eee Viehätys oli ruunikko kouluratsu. 160 - senttinen tamma kilpaili pääsääntöisesti He A - luokissa, mutta liikettä ja osaamista riitti aika ajoin myös vaativalle tasolle. Viehätys oli aika stereotyyppinen tamma, luonteeltaan kovin vaihteleva. Viehätys oli melko potkuherkkä muita hevosia kohtaan, tamma ei yhtään pitänyt siitä jos muut hevoset tunkivat häntään kiinni.
sukarista kiitos ex-omistaja mmilja!
Jälkeläiset
13.08.2014 o. Eksyjä BAM e. Keijulaakson Louhi
31.01.2016 t. Hupilan Vesseliina e. Tiuran Wilhelmiina
30.06.2017 t. Hupilan Esikko e. Lupiina
12.11.2017 o. Seppäjärven Erikoinen e. Vaniljahattara
31.01.2016 t. Hupilan Vesseliina e. Tiuran Wilhelmiina
30.06.2017 t. Hupilan Esikko e. Lupiina
12.11.2017 o. Seppäjärven Erikoinen e. Vaniljahattara
Kilpailukalenteri
KRJ:n alaiset sijoitukset 45kpl
26.8.2013 - Taikakuun Kartano - Va B - 5/40
28.8.2013 - Taikakuun Kartano - Va B - 6/40 30.8.2013 - Taikakuun Kartano - Va B - 4/40 24.9.2013 - Riiviöt - Va B - 4/50 2.10.2013 - Mewian Welsh - Va B - 7/50 2.10.2013 - Kilpailukeskus Stewart - Va B - 4/65 2.10.2013 - Huvitutti - Va B - 7/50 4.10.2013 - Kilpailukeskus Stewart - Va B - 6/65 5.10.2013 - Huvitutti - Va B - 4/50 7.10.2013 - Huvitutti - Va B - 4/50 8.10.2013 - Huvitutti - Va B - 4/50 9.10.2013 - Sakasti - Va B - 1/60 9.10.2013 - Sakasti - Va B - 5/60 11.10.2013 - Sakasti - Va B - 4/60 12.10.2013 - Sakasti - Va B - 7/60 13.10.2013 - Sakasti - Va B - 4/60 15.10.2013 - Hillamäki - Va B - 1/40 15.10.2013 - Huvitutti - Va B - 2/50 16.10.2013 - Huvitutti - Va B - 5/50 25.10.2013 - Susiraja - Va B - 2/30 28.10.2013 - Demo Yozora - Va B - 5/50 |
28.10.2013 - Huvitutti - Va B - 1/50
29.10.2013 - Susiraja - Va B - 2/30 1.11.2013 - Huvitutti - Va B - 7/50 3.11.2013 - Takkuinen - Va B - 2/40 3.11.2013 - Fiktio - Va B - 5/40 4.11.2013 - Riiviöt - Va B - 6/50 4.11.2013 - Riiviöt - Va B - 3/50 5.11.2013 - Riiviöt - Va B - 7/50 5.11.2013 - Fiktio - Va B - 5/40 7.11.2013 - Fiktio - Va B - 6/40 11.11.2013 - Marike - Va B - 7/50 11.11.2013 - Örpsilä - Va B - 5/30 12.11.2013 - Marike - Va B - 6/50 15.11.2013 - Heartland Horses - Va B - 3/30 20.11.2013 - Takkuinen - Va B - 7/50 21.11.2013 - Takkuinen - Va B - 7/50 7.12.2013 - Viehättävä - Va B - 1/50 10.12.2013 - Arvolaakso - Va B - 2/30 10.12.2013 - Arvolaakso - Va B - 4/30 15.12.2013 - Arvolaakso - Va B - 4/30 15.12.2013 - Arvolaakso - Va B - 5/30 |
01.09.2017 VSN - Ratsutalli Lilja - 1/12 - SW4
25.08.2017 VSN - Ratsutalli Lilja - 3/12 - Reserve Champion
26.11.2017 VSN - Kaihovaara - 3/11 - Reserve Champion
05.08.2017 NJ - Tuulenpesän Kartano - 1/12 - BIS1
25.08.2017 VSN - Ratsutalli Lilja - 3/12 - Reserve Champion
26.11.2017 VSN - Kaihovaara - 3/11 - Reserve Champion
05.08.2017 NJ - Tuulenpesän Kartano - 1/12 - BIS1
Päiväkirja ja valmennukset
22.07.2014, Päiväkirjamerkintä: Saapuminen
Vaalea traileri, jota koristi hulmuharjaisen suomenhevosen siluetti lipui aavemaisen hiljaisesti hiekkatietä pitkin tallipihalle. Olin juuri parasta aikaa heittelemässä pahnoja uuden hevosen karsinaan, joten minulle tulikin siinä hötäkässä oikea hoppu. Lopulta päätin ojentaa ystävällisesti kyseisen työn ohikulkevalle tallitytölle, joka oli juuri tullut Rallia taluttelemasta. Tyttö näytti nyrpeältä mutta tuima ilmeeni sai tuon toisiin aatoksiin työstä kieltäytymisen saralla. Kiiruhdinkin tuota pikaa hiljentämään tallikoiran haukkumisen ja ottamaan uuden asukkaan iloisesti vastaan. Hevosta saattamaan lähtenyt, entisen asuintallin tallimestari luovutti minulle ystävällisesti orin varusteet (jotka ohjasin eteenpäin toiselle tallitytölle), ja lopulta itse orin. Vesseli seisoi ylvään komeana tallipihalla keräten auringon viimeiset säteet ruskeaan turkkiinsa.
Kun muodollisuudet oli hoideltu (eli kättä puristettu ja hyvää ajomatkaa toivotettu), pääsin viemään oria uuteen kotiinsa. Se saikin tallissa osakseen oikean serenadin, kun muutama tallissa oleva tamma hörisi takakäytävältä, ja Vastavirta teki tuttavuutta uuteen oriin mukavalla seinänpotkaisulla. Hetken haistelun jälkeen ja pienen silitystuokion kuluttua päätin jättää uuden siitosorini rauhaan, ja palata sitten myöhemmin itse tutustustumaan tuohon. Olisi hyvä ensin antaa orin tutustua uuteen kotiinsa rauhassa.
21.9.2013 Päiväkirjamerkintä (ex-omistajan kirjoittama)
Otettiin tänään vähän puomeja ja esteitä, kouluilun vastapainoksi. Vesselistä tulee tosiaan melko tahmea esteillä, joten otin ihan varmuuden vuoksi mukaan raipan. En oikeastaan koskaan sitä käytä, mutta pelkästään jo sen olemassaolo saa hevoset liikuttamaan kinttujaan harvinaisen tehokkaasti. Niin nytkin, ja jouduin heittämään raipan kesken kaiken pois, kun ori tuntui jopa pelottavan vaihdikkaalta esteille.
Tehtiin kaikennäköisiä puomi- ja kavalettitehtäviä. Aika paljolti kaikenlaisia teitä harjoiteltiin ja muutakin sellaista, mistä olisi hyötyä sitten meidän koulutreeneissämmekin. Vesseli tuntui oikein mukavalta ratsastaa, se hakeutui mukavasti kuolaimelle ja liikkui eteenpäin hyvin. Ehkä ori otti sen koulutreenin kannalta, ja päätti kerrankin yrittää kunnolla. Kun juuri ennen Vesseliä olin ratsastanut Konnalla, tuntui ori ihan täydelliseltä ratsulta. Siinä missä Konna vain kaahotti etenpäin, Vesseli oli kyllä eteenpäinpyrkivä, mutta se ei juossut alta.
Työskenneltiin ehkä 45 minuuttia erilaisilla teillä, ennen kuin lopettettiin todella tyytyväiseen mieleen. Vielä kun ori menisi kilpailuissa yhtä kauniisti, mehän voitettaisiin, tai vähintäänkin sijoituttaisiin, aina!
26.8.2013 Päiväkirjamerkintä (ex-omistajan kirjoittama)
Tänään oli koulukisat Taikakuun Kartanossa. Olin ilmoittanut Vesselin siellä kahteen luokkaan, molemmat tasoltaan Vaativa B, kuten orikin. Meillä oli hyvät treenit ja valmennusta alla, joten ihan hyvillä mielin lähdettiin kisaamaan. Ennenkin oltiin jo kilpailuja kierretty, mutta vielä ei ollut vain keskittyminen ja taito riittänyt. Nyt olin kuitenkin jo hyvin positiivisella tuulella, enkä suotta! Ensimmäinen luokka meni oikein loistavasti, tuli ihan ensimmäinen sijoituksemme! Sijoituimme viidenneksi neljänkymmenen osanottajan joukossa prosentein 80,95 % Ei se siis mitenkään huonosti mennyt. Kovin kauaa ei kuitenkaan suorituksen jälkeen ehditty hengähtää, kun piti jo kiiruhtaa toiseen luokkaan. Vesseli oli jo vähän väsähtänyt, joten jäimme tällä kertaa sijoittumatta, mutta emme silti huonolla tuloksella. Tulimme yhdenneksitoista prosentein 77,027 %
Päivän jälkeen Vesseli pääsi laitumelle rentoutumaan, kunnes työskentely taas yhden välipäivän jälkeen lähtee käyntiin. Hyvin ylpeä putesta!
Vaalea traileri, jota koristi hulmuharjaisen suomenhevosen siluetti lipui aavemaisen hiljaisesti hiekkatietä pitkin tallipihalle. Olin juuri parasta aikaa heittelemässä pahnoja uuden hevosen karsinaan, joten minulle tulikin siinä hötäkässä oikea hoppu. Lopulta päätin ojentaa ystävällisesti kyseisen työn ohikulkevalle tallitytölle, joka oli juuri tullut Rallia taluttelemasta. Tyttö näytti nyrpeältä mutta tuima ilmeeni sai tuon toisiin aatoksiin työstä kieltäytymisen saralla. Kiiruhdinkin tuota pikaa hiljentämään tallikoiran haukkumisen ja ottamaan uuden asukkaan iloisesti vastaan. Hevosta saattamaan lähtenyt, entisen asuintallin tallimestari luovutti minulle ystävällisesti orin varusteet (jotka ohjasin eteenpäin toiselle tallitytölle), ja lopulta itse orin. Vesseli seisoi ylvään komeana tallipihalla keräten auringon viimeiset säteet ruskeaan turkkiinsa.
Kun muodollisuudet oli hoideltu (eli kättä puristettu ja hyvää ajomatkaa toivotettu), pääsin viemään oria uuteen kotiinsa. Se saikin tallissa osakseen oikean serenadin, kun muutama tallissa oleva tamma hörisi takakäytävältä, ja Vastavirta teki tuttavuutta uuteen oriin mukavalla seinänpotkaisulla. Hetken haistelun jälkeen ja pienen silitystuokion kuluttua päätin jättää uuden siitosorini rauhaan, ja palata sitten myöhemmin itse tutustustumaan tuohon. Olisi hyvä ensin antaa orin tutustua uuteen kotiinsa rauhassa.
21.9.2013 Päiväkirjamerkintä (ex-omistajan kirjoittama)
Otettiin tänään vähän puomeja ja esteitä, kouluilun vastapainoksi. Vesselistä tulee tosiaan melko tahmea esteillä, joten otin ihan varmuuden vuoksi mukaan raipan. En oikeastaan koskaan sitä käytä, mutta pelkästään jo sen olemassaolo saa hevoset liikuttamaan kinttujaan harvinaisen tehokkaasti. Niin nytkin, ja jouduin heittämään raipan kesken kaiken pois, kun ori tuntui jopa pelottavan vaihdikkaalta esteille.
Tehtiin kaikennäköisiä puomi- ja kavalettitehtäviä. Aika paljolti kaikenlaisia teitä harjoiteltiin ja muutakin sellaista, mistä olisi hyötyä sitten meidän koulutreeneissämmekin. Vesseli tuntui oikein mukavalta ratsastaa, se hakeutui mukavasti kuolaimelle ja liikkui eteenpäin hyvin. Ehkä ori otti sen koulutreenin kannalta, ja päätti kerrankin yrittää kunnolla. Kun juuri ennen Vesseliä olin ratsastanut Konnalla, tuntui ori ihan täydelliseltä ratsulta. Siinä missä Konna vain kaahotti etenpäin, Vesseli oli kyllä eteenpäinpyrkivä, mutta se ei juossut alta.
Työskenneltiin ehkä 45 minuuttia erilaisilla teillä, ennen kuin lopettettiin todella tyytyväiseen mieleen. Vielä kun ori menisi kilpailuissa yhtä kauniisti, mehän voitettaisiin, tai vähintäänkin sijoituttaisiin, aina!
26.8.2013 Päiväkirjamerkintä (ex-omistajan kirjoittama)
Tänään oli koulukisat Taikakuun Kartanossa. Olin ilmoittanut Vesselin siellä kahteen luokkaan, molemmat tasoltaan Vaativa B, kuten orikin. Meillä oli hyvät treenit ja valmennusta alla, joten ihan hyvillä mielin lähdettiin kisaamaan. Ennenkin oltiin jo kilpailuja kierretty, mutta vielä ei ollut vain keskittyminen ja taito riittänyt. Nyt olin kuitenkin jo hyvin positiivisella tuulella, enkä suotta! Ensimmäinen luokka meni oikein loistavasti, tuli ihan ensimmäinen sijoituksemme! Sijoituimme viidenneksi neljänkymmenen osanottajan joukossa prosentein 80,95 % Ei se siis mitenkään huonosti mennyt. Kovin kauaa ei kuitenkaan suorituksen jälkeen ehditty hengähtää, kun piti jo kiiruhtaa toiseen luokkaan. Vesseli oli jo vähän väsähtänyt, joten jäimme tällä kertaa sijoittumatta, mutta emme silti huonolla tuloksella. Tulimme yhdenneksitoista prosentein 77,027 %
Päivän jälkeen Vesseli pääsi laitumelle rentoutumaan, kunnes työskentely taas yhden välipäivän jälkeen lähtee käyntiin. Hyvin ylpeä putesta!
Rakennekuva (C) Mlj2015 Koulukuvat (C) VRL-04373